Olipa kiva käyrä risteilyl oma miähe kans! Torel pitkäst, pitkäst aikka, päästii iha kahrestas liikkeel. Eikä ollu kamalaa ruuhkakaa missää, ei pahemmi tarvinnu jonotel mittä. Mentti iha fiilikse mukka; syätti, juattiki hiuka, tanssatti, ihailtti saaristomaisemii, katteltti vähä telkkaaki.

Se o kyl ain eka toimenpire hytis, et saa laitta ilmastoinni jäährytykse pualel. Meil ol nykki nii kuuma hytti, et meinas jo piänest touhuumisest (meikkaamisestaki!?) pukat hiki ottal. Mut sit ku laitetti ilmastointi kylmäl ja häippästi tutustuma laivaha, ni tulles ol jo iha mukavat. Ei ollu nykkä kyl mittä ohjeit sen ilmastoinni hoitamiseks, mut löyretti onneks oikke keino hyti viilentämiseks. Muute ei olis nukkumisestaka tullu yhtä mittä.

Mut kyl se vaa koton sit o niin mukavat, et tairetti ol hytis pakkamas ja orottamas satamaha tuloo jo kolme tuntii ennenku ol aika. Onneks siäl ol telkut hyteis, ni saati katto vähä jottai muutaki ku hyti seinii ja katto - sit ku ruvetti tulema lähemmäks, ni ihailtti kaunei huviloi saarie rannois - kyl kaik tuntuva laitetu nii hianoiks, että! Ku kesä pääsee viäl vähä lähemmäs, ni koht o sitä kaunist vihreetäki sit viäl niitte ympäril, ni voi vaa kuvitel kui kauniis ympäristös siäl ihmise sit saava ollakka.

Reissu jälkke, ku kotiurutti ja saati kaik tavara taas kasseist puretuks ni olo ol väsyny, mut onnelline! Kiitos siit olost kuulus mu siskon perheel, joka mahrollist koko reissu!