... No, e! Kamalast olis kevätpuuhii viäl pihal, eikä vaa saa aikaseks. Mä oikkee tiär, mitä pellon vallanneil myyril tekis, ku joka kert ku siit ohitte menee, o uus kolo ilmestyny - vaiks ain mä tallon ja hajotan reijät, mikkä huamaan... Uskaltaaks siihe mittää laittaakkaa, ku meneväs sit "parempii" poskii?
Mut muute o alkanu kovast näkymähä kesän tulo. Voikukkii o ilmestyny nurmikol, sammal antaa sopivast tiät. Voikukatha ovak kyl tosi kauniit näi alkuvaihees ja keltasin, mut sit tahtoo men hermot, ku niit valkossii hahtuvaissii o joka paik täyn. Siihe ny menee pikkase aikaa sentäs viäl. Raparperiki o lähteny kasvamaha, vaiks mä olij jo varma, ettei se lähre, ku ei mittää ol näkyny. Ny o mont lehtee aukeemas. Kyl se siit siv vaa! =o) Lisäks hämmästysi, ku viime vuan amppelis kasvanu orvokki, minkä rönsyt heitim poijes syksyl, o siämentäny ja ny siält o lähteny muutamii uussii taimii kasvamaha. Vau!
Juhannusruusus ojjo isot lehret ja terassin takii lyhkäseks leikatult alueelt kans lähtee uut oksaa kasvamaha oikkee urakal. Taitaa tosiaa kukat tänä vuan tul ajois (jollei ny kovin kamalaa takatalvee tul vastaha).
Ruusuist ku alotettii, ni jatketaa kans. Täsä o keltasen ruusun lehtii. Ne ova melkose isoi jo - ja lissää tulee koko aja, uussii oksiiki tulos juurest. Ny ei sit mittää pakkassii kaivat enää.
Punane ruusu o lähteny juurest kasvamaha, vanhat oksat täytyy naksat poijes. El löytäny saksii tähä hättää, ni jäi viäl tekemät. Johonki piiloho meil näyttää laitetun kaik pihatavarat (lumikola, haravat, oksasakset...). Mut eiköhä ne jostai viäl löyry.
Kevätvuahenjuuri kukkii kauneimmillas. Kukkapenkin pikkuaurinkoi. Sevverti kylmää o, ettei pörriäissii pyäri ympäril, niinku lämpimin päivin. Näyttää lämpimält, ku aurinko paistaa, mut yllättävän viileet sit o kuiteski.
Uuristus orottavas isos kukkapenkis o rikkaruahoje keskelt tupsahtanu esihi kevätesikkoi ja pari jottai muut kasvii, minkä nimii en ny het muista. Esikot kukkiva, mut toisist näkyväv vast lehret. Mitäs mahtava tykät, ku koht otan ja siirrän ne tonne myyräpellol, et saan kunnol möyhentää tän penkin ja laittaa ton kastelujärjestelmän kuntoho? Hmm. Pelottaa pikkase. Mut ei näil paljo toivoo ol tual rikkaruahoitte keskelläkää menestyy...
Sammalleimuski ojjo kukkassii - ja nuppui iha hurjast, et kunnon kukinta ov vasta alkamas. Ja tämän kaiken komeure eres on sit iso savikasa, ettei vaa ohikulkijat pääse nauttimaa siit kukinnast. Hö! Itte sentää tiäretää, et kukkii o.
Tiävviäre kukkapenkis vihro o komeet lupiinikasvustot - monev vuare hoiron tulos, ei tosiaa ol mikkää helppo leviämähä meijäm pihal, vaiks kui ollaa yritetty. Mut hiljaa hyvää tulee ja sitkeys palkitaa! Kukkapenkki oikeest jatkuu samammoisen toiseenki suuntaha, ja siäl ol mm. isopäivänkakkaraa kasvamas, mut eiks poika ruaholleikkuuinnostuksissas ol menny - taas kerra - ajamaa nämä matalaks. Pari kertaa ova kestäny ajon ja lähteny uurestas kasvuhu, mut ny ei näy mittää enää. Tais ol se viimine niitti niil... Sentäs pikkane tammi säästy, ku olin syksyl laittanu kepit sen ympäril. Puhe ol, et niist kepeist ettippäi reunaa ei ajet, mut en sitä sit enää muistanu muistuttaa, ku pojal ruaholleikkuuinnostus ol pääl. Ja sin men.
Lupiinipellol ov vähä piänemppii alkui, ku se ov varjosemmas paikas, mut näyttää iha hyvält, et om paljo kasvustoo tulos. Muutama lepän alkuki näyttää pellol ilmestyneen, mikkä pittää leikat poijes, kuha ne oksasakset löyrän. Ei me tähää mittää lisävarjostust kaivat. Oi ku orotan jo tätä lupiinikukintaa, ne ovas sit vaa niim maan kauniit!
Ja viimiseks takapihan kukkapenkki. Siin o kaunist kukkaa jo ja koht kukkiva tulppaanikki. Kuulliljat ova lähteny kasvamaha, samate löytyy alkui kultapiiskust, jaloangervoist ja sinipallo-ohrakkeest. Taitaa ol nii, et ekan kerran täst penkist lähti ihan kaik, mitä siihe syksyl laitettii, kasvuhu! Kivalt tuntuu!
Mite se osaaki ol nii palkitsevaa tää kukkailu, vaiks oikeest meijä piha näyttää silt, et se o yks ryjäkasa. Rikkaruahottunu remonttikaatopaikka. Siält keskelt sit näit ilonaiheit ja pihan kaunistuksii löytyy kuiteski!
Kommentit