Nii sitä sit oltti ystävie keske syämäs, iha ravintelis keskel isoo kaupunkki. Turu Kauppatoril ei ollu vilinä, vaiks kamalast ei pakkastkaa ollu. Karu oliva kamala luikkaat kyl ja autol sai ajaa kiäl keskel suut, ettei kukka missä kylkke tullu. Tahto liikennevalois yks ja toine auto heijat johonki suuntta liikkeel lähties. Lunt tuprus sillee hiljallee lissä koko aik ja kaistat tahto hävit johonki, ku lumi liikku karul ees taas asfalti pintta pitki.

Ol se hiano nährä ystävii pitkäst aikka. Valittii rauhalline pöyt iha syrjäst ja valittii jokane omat syämiset. Päästii vähä iha rauhas juttelema ja toiste kuulumissi kuulema. Vaiks ol kova tyä saara yhteist aikka löyrettyy, ni päätetti, et viäl enne kesä tarttis sitä yhteist aikka löytä uurestas. Katota kuis meirä käy. Hiano ilta ol kyl!