Mikä kumma siin o, ku mul alkka het piru istuun olkapäil, ku mä kuulenki jottai urheilu tuleva telkust? Se sit ossa kylmenttä vere jotenki nii salakavalast, et en itekkää ymmärrä lainkka. Iha luuytimii myäte menee kammotukse väristykse, ku joku yleisöst tai jopa juantaja ite ruppe raikuma jostai maalist tai joskus jo melkke maalist, vaikkei sitä ihtiää sit tuliskaa. Jukolavite, et aikuset ihmiset jaksavakki juast jonku pallo, kiako tai muun peräs, juast määrättömii matkoi tai romut kompas kouras pisi metti, saatika sit jostai mäkihypyst tai muist vähä "rauhallisemmist" lajeist.

Mut ainaki saa ärtysäks tosi helpost - laitta telkkari pääl urheilukanaval vaa. Muut ei vaarit.

Ole joutunu pirättelemä kiukku täs vuasie saatos jonkinki verta, ku miäs o kova penkkiurheilija. On kyl oppinu jo monest kattoma ohjelmii omast läppärist ja kuulokkeitte kans, ni ei saa vaimotas nii kiukkuseks. Sit o nää nykyse rikipoksit, ku vaativa kaikellaissi kortei, mitä ei sit sihe tiatokonees olevaa saa, ni hää valtaa olkkarin itelles. Lapse kaikkova siin samas omii huaneisii ja laittava rokkenrollit pauhama, mut meijä piänes huushollis ei sit muit piilopaikoi olekka. Vaiks yrittä hiljasel kuunnel, ni silti mä kuule sen kiljunna ja riippumat lajist, otta siis torel patti!

Mä ole ain jo etukätte kammonnu kaikki olympialaiste ja formuloitte ja jääkiekko/jalkapallokaure alkamissi, kun tunttu, et mistä ei tul mittä muut ku urheilu. Joskus meinasinki, et olis hyvä ku olis urheiluu seuraavil joku oma kanava kokonas, vaiks maksullinenki, et sitä vois sit kattel, jos niinpal miäli tekke, mut eihä se loppuje lopuks mittä auttas. Sit vaa maksettaiski viäl siit kiukutteluajast.

Oonkoha mä ainut tällane henkke ja vere tv-urheilu vasta oleva - ja miälestän iha silletteste syntymäst saak viäl? Ei koska ol sattunut mittä ja kyl mä ole ollu ite urheilus mukan ja tykännykki. En vaa tykkää tippaakaa seurat sitä telkust.