Niihä sitä sit ol pitkäst aikkaa paikat taas kuuras aamulenkil. Ekan kiepsauksen meinasin tehrä jo heti ulko-ovest terassil astuessani, ku siin ol jäät pääl. Seuraavan kerran sit ku astusin meirän hiakkatiält asfaltil - ol niim peltollisen kuivan näköne, et en oikeest ollenkka huamannu siinäki jäät olevan. No, iha pepullen en sentäs pyllähtäny. Nuat lenkkarit ei ol oikke hyvii syyskenkii kyl.
Alakerras ol talos sit kans vähä viileet - ei tullu laitettuu takkaha illal tult, et se olis tasottanu lämpöö yän aikan. Mustiski ol sitä miält, et kylmää ol.
En ol viäläkää päässy itte näkemähä, et mite tää matton al menemine oikkee käytännös tapahtuu. Usseste vaa toine tual sit o, lämpimäs suajas.
Kommentit