Ny o sit poika saanu mopokorttis! Ekal kirjallisel pääs, vaiks vähä vissii jännittiki... Ovan nyy miäste keske kattomas kypärii, et sit ov valmiin, ku jostai sopivaa menopelii löytävä. Viikolloppun on kyl ohjelmaa ny vaiks toisilki jakkaa, mut jahka täst taas meno rauhottuu (kuinkaha mont kertta mää ole ajatellu, et nii käy?), ni kyl viäl o kesää jäljel päristel menemää mopon kans.

Sääntöi sit tul rutkast lissää oloho ja eloho nuare elämäs ja ainaski tiätää, mikä sit o ekan karantteenis, jos jottai töpeksii. Lisäks joutuu ite hualtamaha ja menoveret hankkima, et "sil silmäl". Me makseta rippilahjarahoist vajaaks jäävä osuus mopon hinnast, nää alkukulut (valokuvat, hakemus, tentti, kypärä) ja vakuutus. Saa ajat sit nii, ettei ehrotahro men rikkomaa (niinku o tahtonu kaik polkupyäräs pilat), ku joutuu sit ite korjaamaanki ja kaik kustannukset hoitamaa. Nämä siis kaik niire varsinaiste liikennesääntöje ja niire nourattamiste lisäks. Ny o pojal miäli malttamaton, mut viäl hiukka taitaa joutuu orottamaha...