Eilä kovast koiruuret oliva tarkkailukannal, ku olin kulku pääl ja yriti miättii, mitä pitäis ottaa juhlihi mukkaa. Kulji alakertta ja sit melkkest saman tein taas takas ylös. Koirakki tuliva vähä aikkaa mum peräs eres-takasi, mut lopult sit jäivä sänkym pääl, ku huamasiva, ettem mää tiär kummas kerrokses mä haluaisisi ol.

Olivan nee vaa söpössii! Mustiski osu kuvaha iha vahinkos, huamasiv vast jälkkeppäi. Miätin, et mahtoks Susu ol tosa koirie takan sit? Ehkäpä.

Voi, ku o kiva taas ku kuvii saa liitettyy mukkaa! =oD