Tänäpe ol toine kohtaamine postipojan kans - kesätuuraajan toimivan (ilmesest - en ol kyl kysyny) nuarukaise. Jotenki menee ain jottai hassust.

Postin_s_hk_auto_21412b.jpg

Ekal kerral ku pörhäls pihal, olin möyrimäs pellol ja multaa ol sit naamaki täys (jälkkeppäi huamasin) - puhumattakaa käsist (mä ku en voi pittää noit käsineit pitkään käres, ku ne rikkoo ihon, ni oon sit usseste paljain käsines touhuumas). Tukka ku lentää silmil, ni täytyyhä se sit jollai pois lykät ja minkäs sillekkää mahtaa, et nenämpäät joskus kutiaa...

Poika hämmästys, ku mä ehrisi autov viärel ennenku hän ehti ovel. Sano siv vaa, et hänel o neljä pakettii mul ja ku sanosi, et mä voin ottaa kaks ja laitetaa terassil, ni voin siin sit näppäräst kuitat kaik, ol hän iha hämmästyneen näköne. Ihanku mul ei olis voinu niit pakettei sittenkää antaa... No, sain kuitenki kaks ja vein ne terassil ja poika toi toiset kaks. Sit hää rupes repimähä niit kuittauslappui irti, ja ne meinas vaa revet koko ajav vääräst paikast. Mä sit pääti auttaa ja oti omist ne irti ja simmää oroti, et mä saisisi kynän, mil mää voisisi puukstaavini niihi laittaa. - Ai nii, sellanenki, meinas poika, ja löytyhä se kynä siv viimei rintataskust. Ku olin kuittaamas viimist pakettii, kysysi, et eiks meil mittää muut postii tullukkaa?

- Eiku juu, meinas unohtuu, onniit tual, mut ne ova autos viäl, hää sano. Kuljettii sit taas sin autol ja hän anto ohjaamost postit, hyppäs ratin taakke ja meinas sit lähtee touhuissas liikkeel. Meinasi sit hänel avoimest ikkunast, et kannattais varmaste laittaa takaovi kii, ennenku lähtee, muute voi ol ikävemppii seuraamuksii. Ja koko aja siin mä olin ollu se kynä ojos, mink hää mul ol antanu, mut vast, ku tul takas ratin taakke, otti sev vastaha. Tul sellane olo, et mä taisin ol hänel iha ensimmäine asiakaskontakti...

Tää kaik tul eläväst miälehe ny täsä aamul, ku taas tul pakettei. Sama poika siäl oven takan kolmen laatikon kans. Pyysi hänet kuistil ja laitettii paketit lattial. Sit repimähä taas niit klappui kuittaamist varte. Sain kynän, ehrin yhren lapun rustat ja ku olin antamas sitä lappuu takasi, hän jättiki lapum mun kättee, mut otti kynän ja sano mennessäs, et ai nii, ol siäl muutki postii - ja pörhäls vauhril autol. Sit tul takasi anteekspyyrelle, et sori, hän otti kynän, just tajus. Anto sem mul, sain kirjotettuu loput laput ja lykkäs postit kättehe. Pikavilkasul ihmettelin, et ompa paljo postii ja sit osu silmähä, et siin oliki naapurin postei mukan. Eiku postipoikaa kutsumaa taas takasi, ettei tarvi itte lähtee viämähä niit ettippäi. Juu, sori! Sit ovi kii.

Nauratti!