Siirtysi täs aamukoneilult alakerttaha virkkauksen kimppuhu ja siällähä se Susu sit hyväm paika ittelles löys mum mallie päält.

Vähä joutusi purkamaha eilist unem pöppörös tehtyy tyät, mut Susu ei ollu moksiskaa. Mut sikku mä meinasi ruvet hommihi uurestas, ni siirsin Susun pöyrän toiseem päähä sanomalehrem pääl - siinäki o lämmin paik.

Mut ei se sit vaa ollu tarppeeks hyvä paikka, et siihe olis viittiny jäär.

Ku sit oltti taas koht takasi mum mallie pääl. Siihehä mä ain välil katon ja tuijottelen, ni mikäs sem paremp paikka sit oliskaa...

Ja ku virkkauksist kirjotan, ni täsä ny o sit tää uus piänennetty kuvio. Seki o aika suur, mut ny o toiveit, et lanka sentää riittää. Ja mikäs se mukavamp virkkail, ku o hyvää seuraa!