Jotenki pomppas silmihi tällane juttu:

Terveellinen ruoka ei käy kukkarolle

Toisin kuin yleisesti uskotaan, terveellinen ruoka ei rasita kukkaroa. Kuopion yliopiston tuore tutkimus osoitti, että laadukkaaseen ruokavalioon siirtyminen ei lisännyt ruokamenoja, vaan päinvastoin varsinkin kuitupitoisten ruokien suosiminen jopa pienensi kauppalaskua.

Tutkimuksessa tarkasteltiin viiden sadan ylipainoisen suomalaisen ruokamenoja. Puolet heistä siirtyi kuitupitoiseen, hyviä rasvoja suosivaan ruokavalioon ja loput toimivat verrokkeina. Ruokalaskua mitattiin vuoden ajan. Ruokamenoihin ei vaikuttanut ruoan terveellisyys, vaan ennen kaikkea ruokailijan sosioekonominen asema – ruokamenot olivat muita suurempia miehillä, nuorilla ja korkeasti koulutetuilla.
Lähde: Duodecim

Täst ko lähretä ajatuksel liikkeel, ni täst ei lainkka selvii, millaset nää aikasemmat tavat ova näil testis mukan olijoil ollu. Niitki ihmisii o ku syävä kamalaste eineksii ja sitku siirtyvä terveellisemppä ruakavalioho ja tekevä itte aterias, ni tokiha näil säästyy rahaa, ku einekset maksaa, niinku tiätyst kaik sipsit ja makeisekki, jos niit o aiemmi menny enemmä. Siint ei varmaa kellää oo epäilyst.

Sit ku katotaa esimerkiks meit, ku me ollaa muutenki ruaka itte tehty, mut tiätty sitä o joutunu välil kattomaa halvemman pääst välil, eikä ol siis sillo kamalaste siihe menny rahaa, niinku eineksii olis menny. Laarust ei sit ookkaa ollu takeit. Herkkuiki ostetaa melkei samal taval ku ennenki, vaiks mä ite jätänki niit syämät, siin ei siis ol säästetty. MUT sitku katotaa, et ostetaa huamattavast enempi herelmii ja vihanneksii, ku salaattei tehrää käytännös joka päivä, ku enne tehtii vaa juhlatilanteis (kerran kaks paris-kolmes kuus). Ny kesäl ova nämäki taas hiukka halvemppi ku talvel, mut kyl niis vaa iha hurjii hintoi talvel ol. Kyl tää kaik o iha ylimääräst menoo siihe vanhaa verrattun.

Jos tutkitaa ihmisii, jokka ova ostaneet ain samal taval herelmii ja leippi ja ny katota, et nämä ostokset vaihretaa viäl terveellisemppihi, ni voiha siin sit säästääkki. Meil esimerkiks menee valkost leippää paljo enemmä ku tummaa, ku se vaa o nii hyvää. Ku ostettais valkosenki leivän tilal pelkästäs tummaa, se leipä kestäs kauemmi - eli säästöö tulis sitä kaut. No, meil se menee sit siihe, et muksut ei söis leippä lainkka, heil tuntuu menevä vatta vähä sekasi tummast leiväst. Itellekki käy sillee joskus (sillee niinku asiast kolmantee).

Ja sit olis kiva tiätää myäs, mite o verrokkiryhmä valittu? Mist sen tiätää, mite joku toine perhe muka samal taval ruakihi kuluttais, ku itte. Sehä tarttis tutkii omaa vanhaa kulutust vaste, mut jotenki huamioire hintoje nousut. Tää o vaikkia aihe, ja kiinnostaa kovast. Mut ärsyttää, ku tollee annetaa tosiasian ymmärtää, yksselitteisest, et ruakalasku piänenee, ku valittee terveellist ruakka. Ei se vaa ol nii yksselitteist!

Sori vaa kaikil tää purkaus, mut iha tutisuttaa ku asia niimpal kismittää!