Niihä siin sit kävi, et runsaurempula iski, ku ruvettii selaamaa kansalaisopiston opinto-ohjelmalehtist, mikä eile postim mukan tupsaht taloho. Me nyssit kuulutaanki Mynämäkkee viäl vuaren loppuhu ast, sej jälkke siirrytää Raisioho. Eli ny ei ol mahrollist hoitaa koko kaut valmiiks, niinku vuas sitte, vaa pittää ekaks hoitaa tää pual vuatiskausi ja sit uurestas kattoo kurssitarjonta kevään osalt.


Me plikan kans het ensmätteks kiinnitettii huamio Kuvatairekurssii, mikä saman vetäjän avul alkais syyskuum pualivälis. Siihe me ainaki yritetää ehtii. Se ol kivaa. Ainoo onkelma o, et koulus olis kuulemma joku liikuntakerho, mikä olis just saman päivän pari tunttii enne tätä kurssii. Eli tulis pitkä päivä. Voi ol, et liijanki pitkä. Koulu päättyy neljält, sit kerhoon pariks tunniks sit tairekurssil het siihe päälle. Ei mittää välii, misä ehtis syämähänkää... Hmm.

Sit plikka meinas, et posliinimaalauski voisisis ol kivaa. Sellane olis Nousiaisiski. Niinku olisis kuaroo, näytelmäpiirii, kankaankurontaa, kärentaitoo (sisustusjuttui), tilkuist laukuiks, pajunpunontaa... Ja monellaist kiälentaitokurssii kans, mut sitä saksaa, mitä plikka haikailee, olisis vaa Mynämäjel - ja sevverti myähää, et ei enää siält kurssin loppumisej jälkkee tul linkkoi takasippäi. Kovast meinas, et kysyy, josko joku kaveri jonku vanhempas tai isosiskos tai -veljes kans innostuis mukkaa, ni hän pääsisis siin kyyril. Noh, kattotaa. Epäilyttää, et kuis moni nuari jaksaa lähtee kiälii opiskelemaa kouluj jälkkee... Eiköhä tää kohtpualii selvii.

Mä ny varasin ainaski omast kalenterist tairekurssil aikaa. Muist mittää tiär viäl.