Or ruvennu meijä parisänkyl kerääntymähä kaik koirie puruluut ja lelut pikkuhiljaa. Enempi ja enempi niit saa ol illal nukkumaammennes heittämäs poijes tiält, ku ottaa päiväpeittoo poijes.

Ettekä ikinä arvaa, mitä mä nyy olen hukannu!? Meijä toisen päiväpeiton! Tää ei siis voi ol totta! Päätin, et nymmää pesen tämän, mikä o ollu jo kiitettäväst ottamas karvaa ja hiakkaaki vastaha, ja pesinki. Onneks meil on toi kuivausrumpu, ni sain samantein takasi. Ku itte viätin aikaa alakerras, ni koirakki pysyivä siäl, eikä ollu sänkys. Meil kyl hävii nykysi ihan kaik, hyvä ku ei itteemme hukat.