Tää loma-aika o sit rasittavaa, ku muksut tahtova valvoo läpi yän ja sit nukkuu melkeist päivät putkeen. Itte ei saa kunnol nukuttuu, ku melkei korvaj juurest (piänes talos ku asutaa) kuuluu musiikkii (vaiks se onki hiljasel) ja tiatokoneen näpyttelyäänii. Joskus kuuluu jopa kynän jälki paperil, ku tyttö piirtää jottai tyät... Sikku sanotaa, et joku raja, ja om määrä laittaa valot sammuksihi tiättyn aikan, alkaa sit kuulumaha kännykkänappuloitte äänet. Siin ku ov valo ittessäs, ni pärjää... Arg!

Mimi ja Kissi eivä ol moisist äänist moksiskaa, vaa nukkuvak kyl, niin kaua ku mä itte sänkys vaa pysyn, mut Kyösti ja kissat sit menevä eres takas yläkertta-alakertta-yläkertta, ajava toissias takkaa ja riahuva. Ku talo kerta ei ol iha nukkumas. Siin sit taas toine asia, mikä pittää hereil. Ja se lemmikkie saamine takasi siihe normaalihi rytmihi taas kestää koulun alkamiste jälkkeenki vähä aikka. Et tätä sit riittää viäl, ku lomaa o jäljel viäl yli viikko.

Ja ku olen hereil yäl, kuulen tiätty sit enempi ja tarkemmi tota miähen kuarsaustki, mikä o melkost mölinää kyl. Ny ei ol enää ollu iha niim pal niit henkityskatkoksii, mitä ol tos jossaiv välis, mut ei se kyl yhtää aut unem pääst kiinni saamist. Ja kaiken kukkuraks ku toine tykkää nii tul viärehe ja siin sit korvaj juures "kauniist" ääntelee, ni arvatkaas ottaaks pattii?

Ja ommuute "pirtee" olo.