Se on sit sunnuntai ja kisapäivä! Hui! Just ny ei ol perhossii vattas, mut vaiks kui meniki eiline päivä myähäseks, ni uni ei enää aamusel tän enemppää jatkunu.

Kirjottelin ylös paperil esityskuviost liikkeet Mimil ja Kissil viäl enne nukkumaammenoo eile ja kävin muutamii kertoi ne musiikin kans miälikuvaharjottelun läpitte. Ny täytyy aamul viäl ehtii tekemää sama jonkuse kerra ja ottaa sit noi klaput mukkaa kans. Kameranki olev varannu näkösäl, et muistisisi senki ottaa reissul kans.

Lunt ov vähäse yän aikan tullu ja tianoo ov valkone. Sit sitä pitäs nyssit men koirie kans lenkil. Eivä ol meinaa ykskää viäl noussu ylös. Antava tänäpe mun häärät iha rauhas täsä. Jännittääköhä Mimii ja Kissiiki jotenki? Ainaki oliva eilenki iha koko aik ja piäniski liikkeist valmiit tekemähä vaiks mitä liikkeit. Harjoteltiinki Mimin kans vähä aikkaa pallon koppaamist. Ei oikke ol tykänny ottaa palloo kii suaraa suuhu, vaa ain ottaa tassuil vastaha. Ny sit koppail jo mont kerttaa iha suaraa suuhu. Ja se ol sellast leikkimist, ettei tarvinnu namipalkkaa, ku kehut riittivä, et sit toi pallom mul ja peruutti vähäm matkaa ja kattel, et heit uurestas. Tais nys sit vihrost viimei tajut jutun juane. =o)

Ei muutaku oikke mahtavaa sunnuntaipäivää kaikil plokin lukijoil kans. Me ruvetaa valmistautumaa kisoihi ja siält sit aikanas palataan kuvioihi taas.