Täsä päivän töittej jälkke miätin, et menenks pihal lunt lappioimaha tonne lumisatteen keskel (vaiks tuuli on sentäs jo vähä rauhottunu) vai otanks maalausvehkeet esil ja koitan laittaa tota keskeneräst tyät ettippäi. No, eiku olkkarin pöytä tyhjäks, sanomalehtee al ja vermeet leviäks.

Ei se sit ollukkaa nii helppoo yksikses tehr, ku olisis koko aja tullu vaa lissää kysyttävää miälee, mut ei ol kettää kenelt kyssyy. Nenän tein kokonas uurestas, lisäsiv valoi, korjailin silmii, mut vaiks ny ei oikkee oikkee olekkaa, ni mun tairoil ei nyssit tätä paremppaa tähä hättää saa aikaseks.

Täähä om mun kolmas maalaus, ettei tätä kokemust viäl kamalast ol karttunu. Siks onki kyl hyvä kokeil kaikkii erillaissii mallei. Sisko saa sit itte päättää, et kehtaaks sitä esil laittaa, mut tiättäväks hänel, ettei tosiaankaa ol pakko! Kunha nyt näjet ton oikkian tyän, eikä tällast piänennettyy valokuvaa. Signeeraus puuttuu, mut orotan enste, et tausta kunnol kuivuu.