Niihä siin kävi taas, et ku päivemmäl siskon tytön synttäreil puhuttii, millassii hölmön hommii sitä välil o pihal tullu tehryks - ni sit just tänäpe tul vähä niinku usseempiiki näist tehtyy sit peräkkäi. Korkojen kera vissii...

Koiratanssist ny kaik tiätäväkki tääl plokis varmaste. Sitä ku täytyy harjotel enne kisoi paljo miälikuvaharjottelun, ilma koiraa - eikä meil ol muut paikkaa ku toi piha. Mikä siis o tos aikas vilkkaan tiäv varres. Siin kulkee nii autoi, mopoi, pyäräilijöi, kävelijöi et koiranki ulkoiluttajii. Ku mä keskityn tanssimisehe, ni emmää sillo seuraa, mitä tai kuka siin tiäl menee. Eikä kukkaa kyl ol siit mittää sanonukkaa - tai sit ei ol kehrannu. Ja sit ollaa herätetty naapureis hilpeyt, ku ollaa kissoje kans valjasteltu tual lenkil ja mettis - molemma ku ova sisäkissoi. No, emmä sentäs tänää tanssinu pihal enkä käyny kissoje kans lenkilkää.

Mä kävi viämäs tavaroit Vahrol ja Paattisil ja tulin siält sit takas niim myähää, et ol pihal jo melkose pimiää. Tai siis oikeemmi: tosi pimiää.

Alkaa nurmikkoki ol jo sev verti pehmeet, ettei siihe uskaltais kovi hyvi autol ajaa, ettei sit jää joku kerta siihe jumihi. Kosk pihal ei ny kaiken remonttitarpeen keskel saa autoo käännettyy, mä pääti peruuttaa auton tiähaarast saak pihal. Sit se o aamul jo heti oikees suunnas. Hiano ajatus. Sikku mä pääsi meijä tiähaaraha saak, tarkistin, ettei ol muit autoi/ kulkupelei tulos mistää, ajon auton sillee poikittai tiäl, et olis helpomp peruuttaa meijä kappiast tiähaarast pihal -ílma, et auto puttoo ojaha.

Iha järkky huano peruutusvalo meijä autos kyl o. Jollei olis tiähaaran toisel sivul yht pikkast puut kasvamas, ei olis kyl ollu mittää toivookaa tiätää, et mis tiä menee. Silti mä jourusi vähä venkslaamaa eres takasi, et olin iha varma osumisest oikkiaam paikkaha. En halunnu mittää riskii ottaa, et ainut meijä ajopeli olis hajonnu mun virhearviost. Siin sit hetken väkerrettyäni päätin, et ny o auto sopivas paikas ja lährin peruuttamaha, ku yhtäkkii mun viäreisest klasist kuulu koputus. Syrän hyppäs kurkkuhu ja jalka painu jarrul iha automaattisest (hyvä etten kaasuu painanu). Ja sit mä vast näi, et siin ol joku miäs tiä reunas virnistelemäs. Avasi vähä akkunaa auk ja tää miäs sit sano, et "sää olisisis päässyk kyl sin pihal jo ensmäsel kääntämäl, et an men vaa". No, mitä siin sit voi sanoo: Aha, kiitos... Simmää jo olinki tontin oikkial pualel ja tää miäs jatko matkaas. Vääräl pualel tiät, ilma mittää heijastimii tai lampui. Rupesim miättimähä, et kui lähel tää mahtos ol siin mun venkslates, et jos olisisi vauhrikkaammi ajanu, ni oliskoha alle jääny... Huh! Onneks ei sit senttä.

Sain ajettuu auton pihal ast kumminki. Meil on tos autotallim pääl liiketunnistimel varustettu lamppu, mink pitäs sit syttyy ain, ku se jottai liiket pihal havaittee. Se toimii kyl hyvi, ku pressun kulma, pihan läpi juakseva rusakko tai tuulen liikuttelema lehti kulkee piham poikki, mut auta armias, ku ajan autol pihal tai sit tulen ulko-ovest ulos, ni sillo se kyl pysyy pimiän. Nykki sit auton valoje sammues ol piha iha mustan, eikä terassil johtavii portaitkaa näkyny missää.

Mä sit oti pari askelt liiketunnistint kohti ja heiluttelin kässii, et ne osuis siihe oikkial linjal, mut mittää ei tapahtunu. Otin sit viäl pari askelt lähemmäs ja rupesi pomppimaha siin käret heilue sin tän, mut viäläkää ei valoo syttyny. Sit mä yhtaikkaa hyppisi ja pomppisi ja heiluti kässii ja jalkoi sitä lamppuu kohti liikkues samal - ja sit valo vihrosta viimei sytty. Ja ku käännyin taloo päi, huamasin, et tiäl pisteli joku sauvojen kans menemää ottalamppu palaes ja valo tul meijäm pihalp päi. Hipsasi melkose nopsast siit sit sisäl.

Koirie kans viäl lenkil ja ku kert pimiää o, kapeil ja mustil teil kuljetaa, ni heijastinliivithä sit koirat päälles saiva (ja mul ol jo oma pääl valmiiks). Taas tul sit joku täti vastaha väärää pualt tiät, eli samaa pualt, mitä me itte kuljettii, ja naurahti ohi mennessäs, et "on se vaa maailma kummaks menny, ku enne koirakki tarkeniva ilma takkei"... Kävel kuitenski semmost vauhtii, ettem mää itte ehtiny mittää vastaamaha, ettei noi liivit mittää takkei ol, et jäi ny ilma selityst sit.

Johtopäätös kaikest täst: meil siis ei osat ajaa autoo, jottai tanssiriitteiki pihal välil piretää ja hyppyharjotuksii pimiäl, koirat puetaa vaatteisii ja kissoiki ulkoilutetaa valjais...

Meijä talos asuu sit taatust naapurustom miälest "fiksui" maalaissi.