...keskiviikkoki. Onneks ei ol ollu pää kippiän, mut jotenki iha veto poijes. Meinas men "suunnitteluks" koko päivä, mut saattii sit kummiski jottai aikaseks. Mä poimin varelmii (niit tuleeki ny kerta kerralt jo ain vähemmä ja vähemmä, et koht loppuva) ja jokusen karviaisenki viäl. Luulin jo karviaissaron loppuneen, mut ilmesest kasvattaa ny niit piänemppi, mitä o puskihi jääny, isommiks, ku o "kilpailijat" poijes. Sain sit hianost aineksii taas yhtehe karviais-varelmapiirakkaha.

Kuisti o nyy kertaalles maalattu. Mä maalasin korkkiammat paikat ja reunustin kaik ovet ja ikkunat ja tyttö sit telan kans kävi kaik muut läpitte. Ny orotetaa, et kuivuu ja sit uus kiarros. Sit alkaa kaappie kyhäämine. Isäntä kävi jo hakemas peräkärrit, et pääsee aamusti heti ostoksil ja saaraa jatkaa hommii myäs tual ulkon.

Lämmint om pitäny ja melkose tuskaselt tuntu tos piänes kopis touhuumine, ku ei voinu pittää ovee auk. Mut menihä se siit sit.

1779458.jpg

Mustis o Susun kans ollu tarkkoin, et jos ovi jää pikkasenki raolles, ni joha meil o tassuttelijoit kuistil kaverein. Sit ei olekkaa mittää takuit, et mist erinäissii maaliläikkii löytyis, jos onnistuisisiva yrityksissäs.

Kuistin olles maalaukse al, ollaa käytetty sit takaterassii ulko-oven ja koiruuksil ainaki näyttää tää taas tuattava pikkase vaikeuksii, ku ova ain iha hölmöin, ku laitetaa remmit pääl kuistin ovev viäres. Siin ku kaik tarpeet ova ja sit kuljetaa kämpän läpitte takaovel ja siält terassin kaut ulos. Mut perässähä noit tiätty tuleva sujuvast, ei siin mittää. Täytyy vaa muistaa, et etuovest ei tosiaa ol mittää menoo, ku koko ovi o sisäpualelt suajattu pahvil, niinku ikkunakki...

Nyy nukkumaha, et jaksaa taas huame ajois noust ylös touhuumaha. Kauniit unii kaikil!