Eile se sit täytti meijä rakas Mimi, Mimmuli-möllykkä, neljä vuat! Pitihä sitä sit pikkase juhlistaakki, vaiks olo ei mikkää paras mahrolline ittel ollukkaa.
Lahja pakettihi ja sit touhu pääl.
Touhuu ja vauhtii ol tosiaa niim pal, ettei tahtonu kuviika saar, mut jäi ny jottai muistoks tästäki.
Ei siin oikeest kauaa nokka tuhissu, ku lahjapaperi ol ympärilt silputtu.
Ja tiätty muukki sit saiva oman touhutötsäns, et saiva vähä aikaas kulutettuu.
Kissi ehtiki omast tötsäst kuivatun lampaanlihamakkaran saamaa uloski, ennenku ehrin kuvaamaha. Tuttuu hommaa, ni ei siin kovin kauaa nokka tuhise.
Kissoilki omat herkut, pöyräm pääl - muute nämäki olis menny parempii suihi. Koirak ku ova paljo noppeempii syäjii. Piänet kuivatut kalat tekivä kauppas.
Ja täsä lopuks se varsinaine lahja. Iso possunkorva. Sitä sit aikas mussotettii, ja muutama murena ain välil sivuhu jäi - mikkä sit vuarotelle joku kissoist tai toisist koirist kävivä napsimas. Ei näis asiois imurii tarvit.
Kommentit