Ei tairet ol ainuit, kelle näit välil käy. Tuntuu, et nykyne elämäntahti on kaikil yht tukka putkel menoo. Nii aikuisil ku lapsilki, ku myäs näil lemmikeilki toisinas (tyä- ja harrastusmenot ja siihe pääl perheen yhteiset menot).

Tänäpeki kävin postireissul ja samal sit hoiri ruakaostokset ja puhelin soi, et pitäs viär tuateboksei yhteem paikkaha tänäpe kans, mut ei se niiv vaa onnistukkaa, ku ne ol jo aikasemmi varattu toisaal. Mul ei ollu kalenterii mukan, ni ei voitu tarkkaa uut päivää soppii, ku boksit ova menos ny ainaski ens sunnuntai-iltahas saak, jonsei maanantaihinki. Siit ettippäi en osannu sannoo. Keräsin taas kyl oikkee tavaraennätyksen kärryhy kaupas samal ku puhelimes protkotin. Ei tullu siin samal eres sinneppäi laskettuu, et kummone lasku olis orotettavis. Sen siit saa, ku pyrkii käymää mahrollisimma harvoi kaupas. Mut mikä hyvä juttu, kerranki pääsin kokonas ilma mittää heräteostoksii kauppareissult!

Koton ol sit sähköpostis orottamas ilone yllätys: kutsu toukokuus yhrel lauantail perheen viarailul saunomise ja ruakailum merkeis. Mut sattu just sit tiätty sellasel päiväl, ku taas itte olem matkoil. Täytyy kattoo joku toine viikolloppu.

No, se heräteostoksettomuurest iloitteminenki ol sit lyhytaikane ilo, ku sit lähriv viämähä koirie lenkityksej jälkke noit boksei ettippäi, ni olinki siäl nii ajois, et päätinki käyr kurkkimas Litlin tavaravalikoiman aikan kuluks. Ja siält sit tarttu kättee lenkkarit tytöl, ittel öljyvärimaalausopas ja yks vaahtokarkkipussi. Voi, voi! Lenkkarit ol tarppeen, muit ilma iltais kyl pärjätty hyvinki.

846837mazht61rlz.jpg
glitter-graphics.com

Ja just ku olin taas koton, soi puhelin ja tul kutsuu yhre kolmekuukautise koirampennu "ristiäissii" viikollopuks, millo kyl ojjo kans vaiks mitä ohjelmaa tiaros. Näit koirattomii tuttui ei tair koht enää ollakkaa lainkka, iha muutama, jol onki kissa tai pari, muttei koiruuksii. Täysi lemmikittömii ei kans tair moniikaa löytyy.

Täytyy nyssit koittaa sovittaa menoi siihe mallii, et jossaiv välis käyrää sit tätäki pentust kattomas. Se on sit viritettävä kameran akku taas täyttee ja tyhjennettävä muistikortit, et on tilaa ottaa kuvii. Arvatkaas auttaaks tää täsä mun pentukuumeest pääsemist?

Nii, ja om muute taas satanu lunt ja räntääki tänäpe! Onneks ei ol maa valkoseks tullu, mut kyl tual pelotti parin moottoripyäräilijäm pualest ku liukasteliva märjäl tiäl visiirit räntäsohjoo täyn. Rohkeit ovak ku uskaltava nyjjo liikkeel niil kakspyäräsilläs lähtee!