Perjantaisest lihakeiton teost jäi jänteempaloi jäljel, mikkä vaa kuivatettii koiril. Ja voiha mahoton, mikä motivointi näil oikke olikaa ku ruvettii harjottelemaha. Taas pit rajat harjottelupaikka erillaisil virityksil, ettei ol tunkost ja sit yks kerrallas mentti läpi erillaissii juttui. Mimil tahtos ol vähä liikaaki vauhtii pääl enste, ku tajus, mitä o palkkion ja pit melkose pitkii pätkii tehä, et läht kunnol sujumaha. Ainaski tiätää, et kisatilanteeseenkaa ei saa liika herkkuu ottaa palkkioks, ku jos sen haistaa, ni sit onki vaikeet pääst keskittymisest kii.

Mimi: Käytti osaamiset läpi tiätyl tasol (ei siis kaikkii, vaa sellaset, mitä aattelin ehkä seuraavas esitykses käyttää), enkä Mimii tosiaa palkinnu jokase liikkeej jälkkee, vaa ain vaa sillo tällö. Uut temppuu en ny koittanukkaa, ku Mimi ol nii täpinöissäs ja siin pitäs pyssyy enempi paikoillas, pitää saar vireystaso oikkiaks enste. Mut hianost Mimi kaik tek - ja vauhril valtaval. Häntä pörräs ku tuuliviiri. Ny ei tartte Mimin kans enää ol iha selkä köyrys, niinku viäl syksyl. Hianost men!

Kissi: Orotti jo malttamattoman esteire toisel pualel ja ku komensin Mimin esteen toisel pualel, Kissi hyppäs jo laatikoitte yli, et hänev vuaro! Mimiki jäi kyl tassut laatikom pääl, kurkkimaa, et heti, ku käsky käy, ni hän tulee taas mukkaa hommii. Kissi ol kans iha valla innostunu, ja niinku ain, ehrotti het jo ilmam mittää käskyy, hyppimist. Se siv vaa ON nii kivaa! Seisosi itte siv vaa ja sanosisi Kissil, et "istu!". Kissi istus kyl, mut ol sen näköne, ettei tän näi pitäny men. Sikku Kissi vähä rauhottu, mentti kasii, sik-sakki, pyärimissi, alituksii ja ylityksii, tassutuksii, tanssimissii ja lopuks sit niit hyppyiki. Melkkest anno palkintoo nyv vaa joka toisest tempust ja se näytti hianost riittävän kyl. Virtaa tos meijä valkoses palleros kyl riittää!

Kyösti: Ku pyysin sit Kissii menemää esteen toisel pualel, ei olis neitone halunnu sinne millää ja Mimiki ehti sit jo hypät "kentäl", et ny olis taas häne vuaros. Mut molemma saiva siirtyy, ku otinki Kyöstin sin keskel. Ilosest hää tul, vaikkei mikkää hinku ny ollukkaa. Sikku tajus, mitä ol palkkion, ni joha tul virtaa poikahanki. Men silmäk kiaros namupalam peräs melkkest solmuhus saak! =oP Kyösti men maaha, istu, anto tassuu ja toist, pyäri ja piruetteili, tek kasii, pujottel jalkojev välist kävelles ja lopus sit yriti tassutel jalkoje kans. Ol vähä aik viäl sellane, et ei oikke tykänny tassuu ojentaa. Nost vaa vähä ylöspäi tassuu ja sit päät kääntäe ojens ettippäi, niinku olis oikkee iljettävä homma ollu. Ny antaa sit samal taval tassuu jalal. Reppana. Mut anto kummiski ja sai palkkios.

Sit taas siivous, et esteet poijes ja ku siirtysin sit yläkerttaha, ni eiks nää koiruuret sit seuraa peräs ku hai laivaa. Ei kai me viäl lopetettu?