Näyttääpi silt, et voi sarel tänäpe. Niim painavan näkössii mustii pilvii taivaal roikkuu. Eile jopa aurinkoki välil pilkahtel. Nyv vast sain käsitelttyy eile otettui lenkkikuvii. Kamalat määrät men suaraa roskakoppaha. Syysväriset vaahterat ja paljo luantokuvii, ku niis ei saa mittää selvää. Mut jottai sentää:
Täsä ollaa lenkin aluks museosillam pääl, meijä tontiv viäres. Yritin saar koirii olemaa paikoillas, et saan tost joest kuvaa, mut eihä se onnistunu, ku meno ol pääl - ja kova.
Täsä kuvas ny näkkyy eres pikkase tota tulvan aiheuttamaa vyärytyst tual joem penkoil. Vesi ku tosa vähä aikkaa sit nous täyttämää joen iha ääriäs myäte - yli sillanki.
Kissankelloi tul muutamas paikas vastaha. Tätä enne yritin ottaa syysvärisist puist kuvii, mut jottai ihmeellist vaa tul aikaseks. Miks kummas toi tausta o noi ihmeellisen näköne täsäki? Ei ymmärrä.
Ja näit kevään kukkijoit, kurjenpolvii, näkys kans yksittäisin siäl tääl. Puhtait, piänii ja kaunei.
Ja takasippäi tulttii sit saman sillan kaut. Mimii ei tahtonu saar kameral kii lainkka - kaik otokset men pilal. Tää pari sit onnistu paremmi - harvinaist näim päi.
Ja lähemp katsanta paljastaa, et Kissi ol iha täyn kaikellaist röhnää, ku kotti päästii. Sammalt ja jäkälää, lehtii ja risui. Tul sit "haravoittuu" tää meijä lenkin osuus ainaski. =o)
Kommentit